Palautus reissulla löysin ihanan takin, jonka ohitse en päässyt, vaikka koitin. Takkihan oli ihan mahdottoman makee ja sain sit ihan huiman idiksen laittaa rahani siihen. Oston jälkeen olo oli kuin olisin sijoittanut hyväänkin asiaan, joka kenties vaikkapa kasvattaa kaapissa korkoa... hehe heh. Mie on edelleen räkätauris ja tämä kaupunki reissu oli elämäni raskain ja pahin. Sai kulkea räkäliina tursuskii ja aivastella niin, et melkein kuset tuli housuun.
Pääkin muistutti lähinnä hölskyvää tynnyriä. Pakkohan sinne kaupunkiin oli hinautua, kun palautus aika olis menny umpehen ja mie en sitä telttaa kaappiini jätä. No siihen huimaan kohteeseen:
Didudii nyt se on auki! Tästä sai helmat veks, kyllä oli huikeen kätsy palttoo, siitähän saa pikkutakin nuin vaan!
Kaiken kuraisen kukkulaks mulla on vie ne lahjakortit lompsas, kun ne kirjoitti palautuksesta lahjakortin palautuneelle summalle.
Ja päätin jättää kortit myöhemmille löydöille. Eli hyvä syy palata taas kaupunkiin, kun han on parempi vointi.
Löysin myös hauskoja kyniä, joissa oli teksti lippu toisessa päässä. Nuorempi tyttö sanoi ne nähtyään, et ootko ihan sekaasin kun ostat tuollasia tikkuja ;) mutta tykkäskin, kun hokas et nehän olikin kyniä.
Sain äidiltä myös myöhästyneen lahjan, popot joilla ei kuulemma varpaat jääry. No odotan sitä ens talvea, et pääsis koklaamaan miten huikeen lämpööset ne on.
Do diid, mie lähren nyt lapioimaan kakkaa ja sit odottelen voicen alkamista... palaillaan ♥
