Elämää ja eläimiä...tervetuloa ♥

maanantai 22. syyskuuta 2014

bling bling ja peili

Kesällä teimme retkiä ja reissua, jos jonkinlaista. Eräällä reissulla vastaan tuli puoti, joka oli maalaisromantisia huonekaluja pullollaan. Vaikka nyt maalaisromanttisuus taitaakin olla tällä hetkellä out ja kaikki haluavat hieman selkeämpää pelkistettyä tyyliä ja linjaa, vähän niin kuin musta valkoista pienin bling bling jutuin. No eivät kuitenkaan kaikki halua heittää pitsistä essua komeroon joten, sielä oli tosi kiva lattia peili. 
Peili olisi kiva saada makkariin. Ainahan nyt yhdelle pikku peilille olis tilaa!


Toinen oli tuo peilipöytä,  no siinä onkin "upeat" nuolet kohti ihanuuksia. 
Matkan jatkuessa tuli vastaan vielä pienempi puoti jossa oli myynnissä koruja ja laukkuja.
Mieheni osti minulle sieltä tälläisen I LOVE YOU korun.


Nämä ihanuudet ostin kesällä itse, tykkään edelleen Marc jacobsonin tuotteista ♥


No nyt se on sitten maanantai ja melkein viimeistä viikkoa syyskuuta! Tytöt odottavat jo syyslomaa innolla. No siihen on vielä vähän aikaa...

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Raspi ja grillausta


Tuossa jokin aika sitten kirjoittelin yhdessä postauksessa Mustad rideraspista. Olin jossain törmännyt kyseiseen raspiin ja ajattelin olisiko se ollut kätevä vehje. Ostin tuossa pari viikkoa sitten raspin ja viikonloppuna sitä pääsin vähä testailemaan. Hevosilla tosin ei ollut paljon mitään raspattavaa, kun ne ovat hiljattain vuoltu. Hyvin tuntui raspi käteen istuvan (naisen käteen) miehen kädessä se näytti aika onnettomalle vehkeelle ja mies naureskelikin sille kun sen yleensäkkin olin mennyt ostamaan (mainoksen uhri). Raspihan on tarkoiettu kavioiden reunoja pyöristämään. Luulen, että ajaa asiansa..palaillaan tästä.


Asiasta makkaraan... Eilen teimme nuotion tuonne pihan siimekseen ja grillasimme pitkästä aikaa makkaraa.
Oonhan mä en aina tiennyt, että ruoka ja varsinkin KAHVI! maistuu aina ulkona paremmalta. Juon jopa aamukahvini ulkona parin kymmenen asteen pakkasessa. Ties mikä tapa sekin on?...
Mutta makkaran paistossa on sitä jotain... heh heh.


Perjantaina tuli herkuteltua itse tehdyillä hamppurilaisilla, voi vitsit kun oli HYVÄÄ!


Oikeestaan tein niitä pikkuneidille ja sen kaverille, mutta yllätys yllätys! tein sitten mitä vain, niin aina sama juttu. En mä oikeen tykkää siitä ;) Viimeksi tein pizzaa ja lättyjä, en tykkää kummastakaan. Mutakakkua ja jäätelöä, kun kerran oon jossain maistanut ja se oli pahaa, en uskalla enää kokeilla. No voi dämä ja minä tyttö oon vetänyt sapuskaa nyt sitten monen tytön edestä. JUU ja valitettavasti sen jo huomaakin!
Onkos teidän lapset kaikki ruokaisia? vai syödäänkö kalapuikoista kuoret ja metvurstit kuoritaan"reunoista"?

tiistai 16. syyskuuta 2014

Tee se itse kynnet ja maailmanpyörä

Kynsiviila kaupoilla törmäsin pitkästä aikaa tähän, tee se itse ranskalainen manikyyri settiin ja halvan hinnan vuoksi päädin taas kokeilla. Olisihan se pitänyt arvata ( ja muistaa), että ei se nyt niin mene kuin strömsössä. Valitsin paketista tarrat ja rupesin liimailemaan niitä kynsiin ja ensiksihän ne ei todellakaan meinannut pysyä paikoilla ja valkoista lakkaa laittaessani osa irtoili sen verran, että tarran alle meni valkoista lakkaa. Lopuksi kun lakka oli kuivunut ja sai irroittaa tarrat, hevosetkin olisi nauranut lopputulokselle. Valkoista lakkaa oli vähän sielä ja täälä. Enpä taida enää sortua tee se itse manikyyriin ;) No en yleensäkkään käyttele kynsilakkoja muuta kuin varpaan kynsissä. Lakoista tulikin mieleen, että ostin abc liikennemyymälän 1e korista pari kynsilakkaa ja tämä pastellin vihreä olikin oikeen kivaa varpaiden kynsissä. Lakka levittyi tasaisesti ja myös kuivui nopeasti. 


Kynsiviilasta sen verran, että ostin ensimmäisen lasisen kynsiviilan ja olen erittäin tyytyväinen!


Asiasta renkaaseen... ostin turhamaisuuttani keväällä Louis Vuittonin avaimenrenkaan. Rengas olikin sen verran muka iso avainnippuun kuin maailmanpyörän olisi sullonut avaimien kera taskuun, jossa usein kannan avaimiani että unohdin sen lipaston laatikkoon. Eilen illalla laatikkoa siivotessa rengas laatikko tulikin vastaan, ja vanhempi tytär sanoi, että voiko turhamaisempaa ollakkaan kun kaikki "merkki" tuotteet, joita ihmiset ostavat vain tuotteen nimen vuoksi ja hakevat sillä itsetunnon jatketta. Hei kato, mä oon vähä parempi kun sä!  kun mulla on lv laukku ja vielä oikeen avaimenperä! Hei huomaatko?


Puheen jälkeen työnnin laatikon laatikkoon ja yritin unohtaa turhamaisuuteni ja kiinnitin hm.stä ostamani kuutioperän avain nippuun. Parempi kai kuutio kuin maailmanpyörä, joka on vielä louis vuitton. heh heh.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Puutarha siirtyy sisälle ja hirvikärpäset


Syksyinen sää sai meidät pari viikkoa sitten siivoamaan pihasta kakki varastoon. Kasvamaalta valmistettiin punajuuret ja viimeiset raparperit poimittiin pakkaseen. Meillä oli kasvimaalla persiljaa puska, jonka nypin lähes kaljuksi ja kuivatin. Talvella saa kivasti soppaan makua lisäämällä persiljaa joukkoon. Muutaman päivän päästä puska oli kasvanut entistä isommaksi ja siirsin puskan ruukkuun kasvamaan ja kannoin sisälle. Saman tein ruohosipulille ja laitoin sen myös ruukkuun, ruohosipulia lisäilen myös salaatteihin ja käytän sitä melkein missä vain. Katsotaan miten viljelmille käy.


Täälä on tänä syksynä ollut ihan törkeen paljon hirvikärpäsiä. Puhumattakaan jos kävelee pellon toiseen päähän metsän reunaan. Sielä mukaansa saa kokonaisen lauman, ja niitä löytyy sitten paidan alta ja päältä.
Koiratkin ovat saaneet salamatkustajia käytyään metsässä. Tästä Pojun turkista onkin kiva etsiä, toisaalta ne löytyvät helpommin kun on vaalea karva. 


Olen joskus kuullut, että ne eivät vaaleaan karvaan tarttuisi yhtä hyvin kuin tummaan, tiedä sitten?

Nyt täytyy juoda kuppi kahvia ja lähteä kohti kaupunkia ja katsoa mitä maanantai tuo tullessaan.


sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Mutakakku ja sister point

Syksyllä on kiva poimia puista pudonneita lehtiä, kaikki ovat erimuotoisia ja värisiä. Pikkuneiti innostui keräilemään pihasta lehtiä ja laittoi niitä kirjan väliin kuivumaan. Muutaman päivän päästä lehdet ikuistettiin puuksi paperille. 


En ole erityisesti pitänyt koskaan mutakakuista. Kunnes sain tämän ohjeen työkaveriltani ja se olikin nopea siis todella nopea valmistaa ja makukin oli hyvä! Tänään siis herkuteltiin mutakakulla vadelmien ja jäätelön kera. Tämä mutakakku on sen verran makeaa, että makean nälkä on ensimmäisen palan jälkeen poissa. 
Kokeile vaikka ♥


Tässä on tämä ohje: 

200g voita (sulatettuna)
3dl sokeria
2kpl munaa
2rkl vaniljasokeria
2dl vehnäjauhoja
1 ½dl kaakaojauhetta
(sekä jos löytyy, suklaata mitä vain paloina
sekaan)

Kaikki ainekset sekoitetaan yhteen ja kaadetaan piirakkavuokaan. Paistetaan 200 asteessa n.15min.
Suklaatortun tulee jäädä keskeltä hieman löysäksi. 


Tässä loppu kesällä oli halpa-hallissa ale ja kaikki jo alennetut tuotteet olivat puoleen hintaan.
Tämä Sister pointin bleiseri maksoi 5e tupla alen jälkeen, ei siis ollut ainakaan hinnalla pilattu!


Materiaali on miellytävää viskoosia ja takissa on paljon kivoja yksityiskohtia. Värinä mustahan käy aina.



lauantai 13. syyskuuta 2014

Lukutoukka, luennolla ja syksy


Hei pitkästä aikaa! Näin ne päivät ja viikot surraavat eteen päin, touhua ja tekemistä on riittänyt sen verran ettei ole paljoa koneelle ehtinyt istahtaa. Ja joo, kun vähänkin on ollut tilaisuus
olen hypännyt kirja kainalossa sohvalle. Kirjahyllystäni löytyi vanha Torey Haydenin kirja toisten lapset , jonka aikani kuluksi yksi ilta luin. Kirja oli niin koukuttava, että nyt olenkin lukenut kaikki Torey Haydenin suomenkieliset painokset. Vastapainoksi raskaisiin kertomuksiin luin Sophie Kinsellanin kirjoja ja myös ne veivät mukanaan ja olen lukenut lähes myös kaikki Kinsellanin suomenkieliset painokset. Nyt täytyy hetkeksi jättää krjat rauhaan ja keskittyä muuhunkin. Tyttäreni katsoivatkin ihmeissään että, meidän äiti on oikea lukutoukka!


Säät ovat olleet taas ihanan kesäisiä ja sohvalta on voinut siirtyä ulos nauttimaan kirjaa ja mustikka kaurapiirakkaa.

Vanhempi tytär tosiaan aloitti ylä-asteen ja viime viikolla oli koululla luento ja vanheimpainilta. Ilta olikin aika pitkän kaavan mukaan, reissuun meni kolme tuntia! Koululla oli todella hyvä luonto Vanhemmuuden haastavat vastuut, rakkautta ja rajoja. Luento kesti tunnin, mutta en tunnin aikana katsonut ollenkaan kelloa ja odottanut koska olisi loppunut. Luennoitsija puhui ja vei mukanaan niin, että ajankulu katosi ja tilalle tuli ajatuksia omasta vanhemmuudestaan. Luennoitsija kehoitti piirtämään paperille reikäleivän ja jakamaan sen 24 osaan, kuin vuorokauden tunnit ja sitten merkitsemään leipään asioita jotka syövät siitä paloja. Nukkuminen ja työ vie suurimman osan, mutta mihin se loppu kuluu? Kotityöt, kaupassa käynti, sosiaalinen media, tv? Kuinka paljon aikaa menee ns.hukkaan, kuin sen ajan voisi viettää lasten kanssakin. Juu pistää ajattelemaan... Tälläiset luennot ovat todella hyviä, lähtiessä saa vinkkejä ja ideoita kassin täydeltä kantaa mukaan kotiin kehittämään parempaa minää ja äitiä.

Ja asiasta ulos, täälä syksy näkyy jo joka suunnassa. Puut ovat punaisena pihlajanmarjoista, puiden lehdet ovat vaihtaneet väriään ja sienet peittävät nurmen. 




Pihasta on kaatunut sen verran puuta, ja jäljellä oli vain yksi vanha omenapuu, joka ei paljoa satoa tänä vuonna tehnyt. Menimme puutarha kauppaan eilen katsomaan mini omenapuita joita ollaan ajateltu jo muutama vuosi hankkia. Puutarhassa oli rivissä omenapuita joista osan tiesi nimeltä ja osa oli taas niin hepreaa ettei ollut ikinä sellaista kuullutkaan. Yhdessä puussa oli muutama omena ja saimme maistaa mille hedelmät maistuivat ja SE OLI SIINÄ! Kotiin kannettiin pylväs omenapuu Senaattori. Ilman maistelua olisi tainnut jäädä puu ostamatta. Puu on nyt istutettu ja suojattu jäniksiltä ja nyt sitten odotellaan josko tulisi satoa jo ensi kesänä?


Mikähän sieni on kyseessä? En tunnista kovinkaan montaa...