Elämää ja eläimiä...tervetuloa ♥

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Diorskin ja ihanat ystävät

Viime postauksessa oli arvoitus, eikä kukaan veikannut mitään? hä, hö... no ei aina innosta arvailla ;)
Korulla oli hintaa 50 senttiä! Ei tainnut myyjä paljon koruista tietää. No niin hän se menee, että toisen romu, on toisen aarre ja mulle se oli aarre :) Muutenkin olen ollut aika moinen korun keräilijä. Ja kaikki korut ovat ihania ;)

Asiasta meikkiin..
Kaikenlaisia meikkivoiteita on tullut kokeiltua, toisten kokeilu on jäänyt vain yhteen kertaan ja toisista on tullut suokikkeja ensikokeilussa. Tämä Diorskin nude oli yksi sellainen joka pääsi suosikiksi heti. Voide on todella ohut ja tekee ihosta hehkeän kuulaan. Kuitenkin on sopivan peittävä ja mikä parasta voide on ns.kosteuttava. Voide meni tuoksussa myös monen muun ohitse, joissakin voiteissa on sellainen tuoksu, ettei siitä seuraa kun kova päänsärky. 


Meidän pikku pupu on jo kotiutunut hyvin, kaikki paikat on yläkertaa myöten tutkittu. Pupulle olisi tarkoitus rakentaa isohäkki ulos, jolloin pääsisi aina sään suosiessa sinnekkin. Täälä vain on ollut sellaiset helteet, että ajatuskin jonkin työntekemisestä saa hikoilemaan. On tainnut olla sieläkin ilmoissa pitelemistä?


Neiti on hyvin hoitanut pupuaan ja jaksanut vielä tulla tallillekkin hoitamaan Perryä.


Tallihommat ovat yleensä minun vastuullani.
 Tytöt tulevat tallille,jos koulu päivän jälkeen jaksavat.
Vanhemmalla tyttärellä oli viime vuonna jo pitkiä päiviä
 koulussa ja läksyjä tuli joka päivä.  Mutta ainakin todistukset olivat todella hyviä, joten koulun hoito on niiden ensisijainen työ. 
Eläinten kanssa touhutessa ne oppivat myös vastuuta. Nuorimmainen sanoikin, että on kivaa kun ihanat 
ystävät ovat näin pehmeitä ;)

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Pitsiä, Petsit, todellinen löytö ja ARVAUS

Ensiksi, TERVETULOA UUDELLE LUKIJALLE ♥
Kaappeihin on kerääntynyt monenlaista pitsiliinaa, isoa ja pientä. Osan pitsiliinoista olen saanut äidiltäni ja osan on myös mummoni tehnyt, olen löytänyt myös kirpputorilta useamman kauniin liinan. Tämä pieni liina päätyi tyynyyn koristeeksi. Tylsä yksivärinen päällinen sai kivan yksityiskohdan pitsiliinasta, joka oli helppo ja nopea ommella kiinni. Pitsiliinoista saa tehtyä myös kivoja koreja. Itse en ole koskaan pitsiliinaa tehnyt, ei taitaisi tulla kovin iso. Vaikka sellaisen tekemiseen ei kuulemma kokeneelta tekijältä kovin kauan mene.



Olimme nuorimmaisen kanssa kaupungilla asioilla viimeviikolla ja kävimme samalla lelukaupassakin, josta tytär osti jo kyniä ja kumeja kouluun. Nämä kumit olivat kyllä SYÖTÄVÄN suloisia. Ovat kuulemma pets leikeissä kivoja ruokia. Reissusta kotiutui myös squikies talo ja hahmoja, joita tytär on keräillyt. 



Samalla reissulla löytyikin unelmien lelu, pets talo. Talo oli aika edullinen ja tämän kaupan myötä sovimme, ettemme nyt hetkeen osta petsejä. 




Lelut ovatkin aika hinnoissa, tämän ovh. oli yli 60e, joka on mielestäni todella paljon. Talolla oli hintaa nyt 18e. 

Sitten siihen todelliseen löytöön, jonka tein kotimatkalla. Siitä vilahtikin kuva viime postauksessa.
Kävimme yhdella kirpputorilla, jonka pöydästä löysin Liisa Vitalin hopeisen kaulakorun. Koru oli kuin uusi. No mutta, arvatkaas paljonko koru maksoi?



Oletko tehnyt löytöjä kirpputorilta tai markkinoilta?

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Kaksin soppii ja ähky

Torstaina tuli täyteen 10 vuotta, kun menimme naimisiin. Uskomatonta, kuinka aika menee nopeasti! Vuodet vierii ja vanhempi tytärkin menee jo ylä-asteelle ensikuussa ja itsellä on olo kuin kaksi kymppisellä ;) (ainakin mieleltään). Torstaina oli puuhaa jos jonkin laista ja ajatuksena oli mennä syömään ja leffaan, mutta eipä paljon huvittanut lähteä kuumaan ravintolaan grillaantumaan pihvin kanssa kilpaa. Mieheni saikin huippu idiksen, että mentäis meidän yhteen suosikki paikkaan, jossa tapasimme käydä usein syömässä meidän seurustelun alku aikoina. Ruokahan maistuu aina ulkosalla paremmalta kuin sisällä, niinpä suuntasimme saaristoon. Saaristoon on ennen siltaa kulkenut lossi, silta valmistui vuonna 1997.


 Silta onkin 1045 metriä pitkä ja on Suomen pisin silta. Sillan molemmin puolin on kaunis näkymä. 


Sillan toisessa päässä Raippaluodossa sijaitsee Cafe& Restaurant Bernys, jossa pääseekin nauttimaan herkullista saaristolaispöytää, vaihtoehtoina on Maailmanperintölounas tai Meren pöytä. 


Meidän suosikki ateria täällä on aina ollut juustohampurilaisateria, joka on TODELLA hyvää ja annos on ihan törkeen valtavan iso, siis ISO!


Tämän herkullisen ison annoksen jälkeen ähky iski ja täytetty olo säilyi seuraavaan päivään asti. 


Ravintolassa pääsi ulkosalle syömään ja samalla saikin nauttia kauniista maisemista.

Kotosalla tyttäret olivat tehneet meille...


Herkullisen kerma, mansikka jäätelökakun. Kakulle yllätys, löytyikin ihan oma maha ja kakku ei kauan tarjottimella pysynyt.


Kakussa oli kaksi kerrosta ja kakun välissä oli kermavaahtoa vaniljajäätelön kera ja päällä oli mansikoita ja kermavaahtoa. Ihanan raikas ja maukas kakku, hyvää oli! Kiitos tytöt  ♥


Jäätelö sopi erittäin hyvin kakun väliin, taidan kokeilla joskus itsekkin :)


Tänään juhlittiinkin ihanan ja rakkaan äitini syntymäpäivää ja pääsimme taas nauttimaan herkuista.
Sankari sai lahjaksi pehmeitä sekä kovia paketteja ja yksi paketti tarjoaa jännitystä pitempäänkin ;)

                                           
                              Ihanaa lauantaina ihanille ♥

torstai 24. heinäkuuta 2014

Mansikkaa, Surrur ja Tintti

Eipäs ole punaisia mollukoita meidän kasvimaalla riesaksi asti tänä vuonna näkynyt. Mansikkaa on tullut, mutta ei todellakaan niin paljon kuin viime vuonna. Kävinkin ostamassa pari laatikkoa pakkaseen talven herkuttelu hetkiin, hyvä jos ne syksyyn asti sielä on, sen verran mansikan ystäviä täällä ollaan. Mansikoista olen tehnyt jo torttua ja mansikka "pirtelöä", joka onkin ihan huippu hyvää helteellä. Pirtelöön tulee vaniljajäätelöä ja mansikoita, sekä loraus maitoa sekaan ja sauva sekoittimella herkut mössöksi. Nämä herkut päätyivät torniksi muffinssin katolle. 



Tikuksi mansikoihin päätyi puusta katkottu ja kuorittu oksan pala, käy se näinkin. Samaa "tekniikkaa" on tullut käytettyä retkellä makkaran paistossa, kun tikut ovat unohtuneet kotiin.

Uimaan mennessä altaassa vastaan tuli kaunis sudenkorento, joka oli ilmeisesti tullut itsekkin vilpoittelemaan hellettä veteen. Haavilla sudenkorento pääsi merihädästä kuivalle maalle kuivattelemaan siipiään. Josko niistä jälleen kuuluisi surrur...


Kai Lindströmin suunnittelema Kalevalakorun Tintti sarja on pyrähtänyt takaisin 80- luvulta. Tinttien keraamiset ja käsin maalatut vatsat ovat yksilöitä ja väri skaala onkin laaja. Korua on saatavana kahta riipuskokoa, hopeisena ja pronssisena. Tämä pikku Tintti löytyi eräältä maalais kirpparilta 11eurolla.
Kaupasta ei ihan tähän hintaan Tinttejä saa. Tämä Tintti siis muutti meille, toisen Tintin kaveriksi joka minulta löytyi ennestään.



Pidätkö kalevalakoruista?



keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Retkipeitto, Prinsessa ja jäätelö

Minuun iski varmaan yksi päivä sitten salama,  ulkosalla satoi ja paukkui ja menin siivoamaan ompelu nurkkausta ja siinä puoli vanhingossa tilkun paloista valmistui pieni kiva retkipeitto. Ei ole pitkään aikaan huvittanut ommella mitään, meillä on yläkerrassa minun ompelu nurkkaus ja sielä on näillä helteillä ihan mahdottoman kuuma. Hiki valuu jo pelkällä kankaiden katseluilla. Helpotusta tuo kuitenkin ilmalämpöpumput, joita meillä on neljä. Niillä saa nopeasti tuvan vilpoiseksi. Tosin se siitä säästöstä sitten kesällä! Ei taida paljoa sähkölasku pienentyä kesällä, jos pumput viilentää jatkuvasti. Tosin näillä helteillä on meilkein mahdotonta nukkua. Miten te sielä, viilentelettekö te kotia vai  häiritseekö kuumuus sisällä?



Peitosta tuli aika paksu ja kokokaan ei ole kovin suuri, mutta kyllä sen päällä kelpaa rannalla piknikin syödä.



Ompelin peitteen päähän nauhat, joilla peitteen saa rullata kasaan. Valkoinen vain on hieman arkaväri, eipä mene varmaan kauan aikaa kun siinä on jo mansikkaa ja suklaata joka kulmassa ;)



Meidän nuorimmainen tykkää ihan valtavasti pukeutua mekkoihin ja koruihin, kuulemma sitä kauniimmat kengät, mitä isompi korko. Hän on pyytänytkin jo pukilta, että sais kunnon korkkarit lahjaksi. Neiti oli pukeutunut jälleen mekkoon ja laittanut tukan ihan itse ja pyysi mua ottamaan kuvia.




Kengistä ei saanut ottaa kuvaa, kun ne eivät olleet ne korkokengät!





Tämän käsityönä tehdyn kauniin korun neiti osti Stundarsista, jossa he olivat koulusta käymässä keväällä.



Jäätelö tehtaat eivät ainakaan kaadu, siitä olen pitänyt huolen. Jäätelöä on tullut syötyä ihan joka ikinen päivä.
Tämä annos olisi ollut ihan hyvä, jos joku ei olisi änkenyt sinne rypäleitä ja susu suklaita sekaan. 

lauantai 19. heinäkuuta 2014

ratsastusta ja entiset tennarit

Pyöröaitaus on ihan huippu hyvä, nuoret hevoset toimivat sielä paljon paremmin kuin kentällä.
Aitauksessa on juoksutettu ja ratsastettu. Perryä on ratsutettu ja Perry saikin yksi päivä hepulit ja heitti hienon pukin ja samassa vanhempi tytär tippui alas ja kauhukahva kädessä. Kahva oli irronnut kokonaan
satulasta. Hmmm. satula on lähes uusi...ei kovin laadukas tunnu olevan. Vanhempi tytär ei ole koskaan tippunut hevosen selästä, tätä ennen, nyt pitäis koputella puuta. No kerta se on ensimmäinenkin ja ONNEKSI EI SATTUNUT MITÄÄN. Minun tippuessa hevosen selästä murtuu puoli naista. Toista se oli nuorena, vaikka missä ja miten tippui, ikinä ei sattunut mitään. Toisena päivänä ratsasteli nuorimmainen ja Perry toimi jälleen kuin automaatti.






Vanhempi tytär kävi valmennuksessa viime viikolla. Täytyy todeta, että kyllä se maneesi on huippu helteelläkin. Aluksi ratsukko oli kentällä, mutta aurinko paahtoi niin kuumasti ja siirryimme maaneesiin.
Sielä missä on hevosia, on taatusti paarmoja ja niitähän sieläkin oli! No on niitä paarmoja ja hirvikärpäsiä ja polttiaisia täälä kotonakin, mukaan lukien ne kärpäset.




Valmennuksen jälkeen hevonen vietiin suihkuun ja minutkin melkein. Seisoin siinä suihku nurkkauksessa kunnes tajusin, et ei mulla olekkaan niitä kumppareita jalassa vaan valkoiset tennarit, siis entiset valkoiset.
Vesi roiskui lattian kautta kengille ja ne olivatkin sen näköiset kun niillä olisi tunkiolla seisty. Mitäpä me tästä opimme, ei koskaan lähdetä valkoisissa kengissä tallille!


Kuvassahan ne näyttävät niin siisteille, mutta todellisuus ei näy nyt kunnolla ;)
Millaisissa kengissä viihdytte kesällä?

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Molskis, sanoi mansikka kun veteen hyppäs

Meillä on ollut joka kesä sellainen vähän yli 3m uima-allas pihassa. Eipä tullut sitten tänä kesänä, kun hiiret tai rotta oli käynyt varastossa napsimassa pohjaan kunnon reijät. Onneksi huomasin reikulit, ennen kuin rupesin altaan pesu hommiin tai mikä vielä kauheempaa, kun olis ensin sen pessyt kovalla hommalla ja täyttänyt vedelllä. No reijät olis varmaan hokannut jo pesuvaiheessa, mutta enpä tiedä mun silmätkin kun taitavat olla vähä niin kuin lomalla. Mitään ei muka huomaa vaikka olis nenän edes... No pakkohan se uus allas oli saada ja kävin hakemas kaupasta sellaisen yli 4m altaan. Altaassa on sen verran vettä ja kokoa, että justiin pystyy uimaan. Altaan täytössä menikin pari päivää ja veden lämmetessä toiset ainakin lisää. Suojapeitto oli kyllä ihan ehdoton ostos, jos ei halua kärpästen ja muiden ötököiden kanssa kilpaa uida.


Pikku neitillä on panta aina päässä,  melkein nukkuessakin ;)

Kyllä tänne on mukava pulahtaa helteisen päivän päätteeksi vilvottelemaan. Meidän pikku neiti luuli pienenä, että veden päällä voi kävellä, niin kuin kuulemma muumitkin tekee. Miksi ne pystyvät kävelemään? Ai siksikö, kun ne ovat virtahepoja? öö...tota niin se taitaa olla. Mutta nyt se pitää mua tyhmänä, kun olen sanonut niin, koska eihän niin painavat virtahevot veden päällä juokse! 

Pysyisköhän mansikka pinnalla? Ei, kuului vaan molskis!

Vesi leikkien jälkeen tein raikasta salaattia, josta ei tykännytkään kukaan muu kuin minä. No, minäpä sitten syön tätä seuraavat viis päivää ;)



Kasvimaalta on ihana poimia salaatti värkit, ne ovat niin raikkaita ja hyvän makuisia. 

Nyt menen itsekkin pulahtamaan veteen :)

Pitkäkorva

Onpas sitä aikaa, kun olen bloggerin puolelle pysähtynyt. Muiden kirjoituksia olen seuraillut, mutta omaa aikaa tai intoa ei ole kirjoittamiseen ollut. Täälä on vietetty LOMAA ja nautittu aurinkoisista keleistä. 
Seinäjokea kauemmaksi emme ole vielä päässeet. Seinäjoen reissulta meille muutti söpö pitkä korva, joka
tunnistaa jo nimensä Anna Bella. Pikku pupusta tuli nuorimmaisen tyttären kani, josta hän on haaveillut pitkään. 


Meillä on ollut ennenkin pupuja, marsuja, hamstereita ja gerbiilejä. Viimeisin kani oli Willy, joka tuli minulle vain hoitoon viikonlopuksi, mutta olikin sitten koko loppu elämänsä "hoidossa". Kun Willy pomppi vihreille laitumille, myin kaikki häkit ja muut tarvikkeet pois ja vannoin, ettei meille enää pikku eläimiä tulisi...
Tämä pikku söpöliini kyllä valloitti minunkin sydämmeni, aivan ihana tapaus. 



Anna Bellan äiti on kuin ilmetty Neponen, sillä on kunnon "hiukset" korvien välissä. 


Anna Bella on syntynyt toukokuussa ja onkin vielä ihan "vauva", kovasti tutkitaan paikkoja ja välillä maistellaankin. Sähköjohdot saakin nyt piilottaa näkyvistä.


Häkin tilasimme sille Saksasta, maksoi 50e ja ei tullut postikuluja lainkaan. 

Lapsena sain luvan tuoda tallilta kanin poikasen kotia, kerroin sen olevan kääpiökani.
Äiti kummasteli kun kani kasvoi ja kasvoi ja oli lopulta yli 10kg, juu eihän se kääpiökani ollutkaan vaan jokin jättiristeytys. Kani muutti lopulta eräälle maatilalle vöyrille, jossa olin kesätöissä.
Anna Bellasta ei jättiä tulekkaan kun on kääpiöristeytys.



maanantai 7. heinäkuuta 2014

nyt on kyllä KESÄ ja kiva idis

huh huh hellettä, tätä on odotettu! Aurinko paistaa ja mittari näyttää etelän lukemia. Helteen myötä meidän pihapiiriin on muuttanut valtavia paarmoja, jotka kiusaavat muitakin, kuin hevosia. Olemme pohtineet kesäloma reissua, mihin sitä menisi?


Saisiko hotellista huoneen neljälle kaksi jalkaiselle, kopit koirille ja tallit hevosille?
Eläimet pitävät kiinni arjen pyörityksestä sen verran, että äkki lähtö karibialle jää vain haaveeksi.


Suunnitelmissa on ollut kotimaan reissuja sinne ja tänne, katsotaan mihin sitä päätyy.
Ennen kuin vanhimmainen lapsi syntyi, saatoimme lähteä matkalle ilman mitään kummempi suunnitelmia. Kerrankin lähdimme helsinkiin ja matkalla yövyimme rannalla autossa, joka oli todella kaunis paikka. Lasten kanssa tälläinen ei onnistuisi, ainakaan ilman matkailuautoa. Tosin en tiedä, uskailtaisiko sitä enää autossa nukkuakkaan missä vain?

Kasvimaalla on alkanut punottaa ja ensimmäiset mansikat ovat kypsyneet, oi mitä herkkua!


Askartelimme nuorimmaisen kanssa leppäkerttuja, jotka kiinnitimme kuorittuun keppiin. Nämä olisivat
kivoja kasvimaallakin, mutta eivät taida kauan kestää tuulessa ja sateessa.


Löysin Pintestistä kivat farkkushortsit, joihin oli leikattu saksilla sivuun halkeama ja ommeltu
pala pitsiä. Nämä ovat aika söpöt. Vanhimmainen tyttäreni sanoi minulle, että et ole enää mikään teini...
( tarkoittikohan, että olen liian vanha tuollaisiin shortsehin? )



No hienot ne ovat silti :)



sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Arvonnan voittaja ja pip studio

Heippati vaan kaikille
Viikkohan tuossa huristi hurjaa vauhtia, enkä ehtinyt tänne blogiin asti lainkaan.
Viikko on ollut kiireinen ja menoa on ollut joka suuntaan. Tein yksi päivä
tyttöjen kanssa pyöröaitauksen, joka on paljon parempi hevosten opetukseen ja
juoksuttamiseen kuin kenttä tässä vaiheessa. Sateen jälkeen maa oli sen verran
pehmeä, että sai tolpat helpommin upotettua maahan. Täytynee vain todeta, että pyöreää
aitausta oli ihan mahdottoman vaikea tehdä, ( ei uskoisi) aina oli joku sivu pitempi kuin toinen jne.
Kovin paljoa ei ole kesän alennuksissa tullut pyörittyä, mutta kivan löydön tein,
löysin ihanat Pip studion kahvikupit, kaksi pari oli vielä vailla kotia. Tämä on niin
kaunis sarja, että varmasti tulen kasvattamaan sitä vielä useammalla parilla.


Minulla oli Riviera Maisonin arvonta, joka päättyi kesäkuun viimeinen päivä. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ♥


Lipukkeesta tuli nimimerkki Ritva, onnea ♥ ♥ ♥


Uusi kiva arvonta on tulollaan pikapuolin, olkaapa kuulolla :)


Eilen teimme retken kesäyöhön, matkan varrella tuli vastaan monen moista metsää, tänne en kyllä olisi uskaltanut mennä. Sielä asuu ihan varmasti oikea Nalle puh, joka ei varmasti olisi ottanut vieraita avosylin vastaan.


Kesällä olisi kiva tehdä "yöretkiä" enemmänkin, mutta ei viitsi rehata lapsia yömyöhään mukaan seikkailemaan, tällä kertaa nuorimmainen oli mummulassa yökylässä ja vanhempi jaksaa jo innoissaan
matkustaa mukana, tosin kotuiduimme jo ennen yhtä yöllä.

Miten teidän heinäkuun alku on sujunut?