Saisiko olla kupponen teetä, romahdus vaara ja pupu pihalla

Terveisiä sateisesta Länsi-Suomesta! Tänään on saanut pitää helmoista ja hatuista kiinni, ettei ne lähde puuskassa lentoon. Olenkin jo luopunut uimaan meno haaveista ja ruvennut kaivelemaan kaapin pohjalta paksumpaa palttoota päälle. Mutta asiasta johonkin ihan muuhun, kun eipä se tunnu sää vaihtuvan vaikka kuinka päivittelisi.

Sain tässä yksi päivä ehkä maailman söpöimmän teesetin! Minä, joka olen vannoutunut kahvin juoja. Minä keitän jopa iltapalaksikin kahvia vielä puolen yön aikoihin ja joo, ei ole unensaanti onnelmia. Teesettiin kuului kuppi alusella ja tietenkin se kannu. Setti oli jopa söpöön rasiaan pakattu. Nyt voinkin maistella samalla sukulaistytön tuliaisia englannista uudesta kupposesta. Tähän hetkeen pitää panostaa, eipä sitä tiedä, vaikka joskus se kuppi kahvia vaihtuisikin teehen.

Minulla rupeaa vitriini repeämään liitoksistaan ja olenkin sitä joutunut tyhjätä vähän väliä, ettei hyllyt romahda. Jostain kumman syystä kuitenkin aina käy niin, kun sinne on saanut raivattua tilaa ja jonkinlaisen järjestyksen, sinne ilmestyy uuttaa kuppia jos jonkinlaista ja joista ei voi vain luopua, niiden kauneuden, tunnearvon tai hinnan takia...tässäpä kolme kaunista. Onko teillä kuppeja ja kippoja joka kaappi täynnä vai keräilettekö jotain tiettyä sarjaa?

Ilmojen salliessa Anna Bella on päässyt ulkosalle päiväksi. Pupu kyllä nauttii ulkoilusta, sielä se makaa pitkin pituutta heinässä ja samalla mutustelee korsia suuhunsa. Tytär laittoin hakin lukkoon vielä pyykkipoikia, ettei pupu saisi ovea auki, mutta nyt se ovi vasta kiinnostaakin...

Tarkoituksena olisi tehdä kunnon aitaus ulos pupulle, mutta niin on monta muutakin tarkoitus hommaa lista täynnä. Yöksi emme ole sitä jättäneet, täälä kun liikkuu susia, karhuja, ahmoja ja ilveksiä.... Juuri katsoin tänään jostakin uutisista kun sudet olivat tappaneet ponin. Meillä on hevoset yötä päivää ollet ulkosalla ja naapurilla hevoset ovat tuossa ihan vieressä laiduntamassa ja sielä juoksee useampi pikku varsa. Toivottavasti reittimme ei ole hukkien kartalla. 
Olemme jättäneet koiria yöksi ulkoaitaukseen, mutta sitten ne haukkuvat keskellä yötä, kun naapurin Topi (kissa) kävelee ohitse. Siihen onkin kiva herätä muutaman kerran yössä. 

Anna Bella ja pikku NEITI

Meidän pienempi neiti sai kesällä oman pupun. Neiti keksi itse sille nimen, pupusta tuli Anna Bella. Pikkuneidin mummu osti neidille pupun. Aluksi itse olin pupua vastaan, koska meillä on ollut pupuja ennenkin ja ne ovat olleet aina minun hoidettavana. Ennen pupun tuloa  kävimme paljon läpi asioita, kuinka sitä hoidetaan ja millainen lemmikki se oikein on ja vaikka lemmikki on pieni, siinäkin on vastuuta. Neiti lupasi hoitaa itse pupun, jos sellaisen saa. (Ajattelin, että niin juu, ehkä pari kuukautta ;).
Pupun pentu sitten ostettiin ja haettiin seinäjoelta, pupussa oli leijonanharjasta ja kääpiökania.
Pennulla olikin hieno karvakauluri pään ympärillä ja korvien välissä iso tupsu karvaa, jonka olisi saanut rusetille. Pupun tulosta on nyt yli puoli vuotta mennyt ja olen kyllä niin ylpeä neidistä, joka on hoitanut hyvin pupunsa. Kaupasta neiti kantaa pupulle erilaisia aktivointileluja ja herkkuja, välillä tehdään itse omenapuusta pupun häkkiin kiipeily juttuja.  Huolehtii oma-aloitteisesti, että pupulla on heinää ja muuta ruokaa sekä pullossa vettä. Pupu pääsee päivittäin juoksemaan vapaana lattialla. Pupun häkin siistimisessä yleensä autan, sekä kynsien leikkauksessa. Neiti on oppinut kovasti vastuuta lemmikistään ja rakastaa pupuaan yli kaiken. 

Kesällä olisi aikomus rakentaa ulos iso aitaus Anna Bellalle. Neiti onkin jo tehnyt "rakennus piirrustukset"...
Niistä ehkä pitää hieman neuvotella?!

Diorskin ja ihanat ystävät

Viime postauksessa oli arvoitus, eikä kukaan veikannut mitään? hä, hö... no ei aina innosta arvailla ;)

Korulla oli hintaa 50 senttiä! Ei tainnut myyjä paljon koruista tietää. No niin hän se menee, että toisen romu, on toisen aarre ja mulle se oli aarre :) Muutenkin olen ollut aika moinen korun keräilijä. Ja kaikki korut ovat ihania ;)

Asiasta meikkiin..

Kaikenlaisia meikkivoiteita on tullut kokeiltua, toisten kokeilu on jäänyt vain yhteen kertaan ja toisista on tullut suokikkeja ensikokeilussa. Tämä Diorskin nude oli yksi sellainen joka pääsi suosikiksi heti. Voide on todella ohut ja tekee ihosta hehkeän kuulaan. Kuitenkin on sopivan peittävä ja mikä parasta voide on ns.kosteuttava. Voide meni tuoksussa myös monen muun ohitse, joissakin voiteissa on sellainen tuoksu, ettei siitä seuraa kun kova päänsärky. 

Meidän pikku pupu on jo kotiutunut hyvin, kaikki paikat on yläkertaa myöten tutkittu. Pupulle olisi tarkoitus rakentaa isohäkki ulos, jolloin pääsisi aina sään suosiessa sinnekkin. Täälä vain on ollut sellaiset helteet, että ajatuskin jonkin työntekemisestä saa hikoilemaan. On tainnut olla sieläkin ilmoissa pitelemistä?

Neiti on hyvin hoitanut pupuaan ja jaksanut vielä tulla tallillekkin hoitamaan Perryä.

Tallihommat ovat yleensä minun vastuullani.

 Tytöt tulevat tallille,jos koulu päivän jälkeen jaksavat.

Vanhemmalla tyttärellä oli viime vuonna jo pitkiä päiviä

 koulussa ja läksyjä tuli joka päivä.  Mutta ainakin todistukset olivat todella hyviä, joten koulun hoito on niiden ensisijainen työ. 

Eläinten kanssa touhutessa ne oppivat myös vastuuta. Nuorimmainen sanoikin, että on kivaa kun ihanat 

ystävät ovat näin pehmeitä ;)

Pitkäkorva

Onpas sitä aikaa, kun olen bloggerin puolelle pysähtynyt. Muiden kirjoituksia olen seuraillut, mutta omaa aikaa tai intoa ei ole kirjoittamiseen ollut. Täälä on vietetty LOMAA ja nautittu aurinkoisista keleistä. 
Seinäjokea kauemmaksi emme ole vielä päässeet. Seinäjoen reissulta meille muutti söpö pitkä korva, joka
tunnistaa jo nimensä Anna Bella. Pikku pupusta tuli nuorimmaisen tyttären kani, josta hän on haaveillut pitkään. 

Meillä on ollut ennenkin pupuja, marsuja, hamstereita ja gerbiilejä. Viimeisin kani oli Willy, joka tuli minulle vain hoitoon viikonlopuksi, mutta olikin sitten koko loppu elämänsä "hoidossa". Kun Willy pomppi vihreille laitumille, myin kaikki häkit ja muut tarvikkeet pois ja vannoin, ettei meille enää pikku eläimiä tulisi...
Tämä pikku söpöliini kyllä valloitti minunkin sydämmeni, aivan ihana tapaus. 

Anna Bellan äiti on kuin ilmetty Neponen, sillä on kunnon "hiukset" korvien välissä. 

Anna Bella on syntynyt toukokuussa ja onkin vielä ihan "vauva", kovasti tutkitaan paikkoja ja välillä maistellaankin. Sähköjohdot saakin nyt piilottaa näkyvistä.

Häkin tilasimme sille Saksasta, maksoi 50e ja ei tullut postikuluja lainkaan. 

Lapsena sain luvan tuoda tallilta kanin poikasen kotia, kerroin sen olevan kääpiökani.

Äiti kummasteli kun kani kasvoi ja kasvoi ja oli lopulta yli 10kg, juu eihän se kääpiökani ollutkaan vaan jokin jättiristeytys. Kani muutti lopulta eräälle maatilalle vöyrille, jossa olin kesätöissä.

Anna Bellasta ei jättiä tulekkaan kun on kääpiöristeytys.