Pupujussikat, munat ja pääsiäistä

Pääsiäisen vietto tuntuu tänä vuonna olevan myöhään, melkein vapun kanssa samassa ryppeessä.
Täällä on laitettu pensselit heilumaan ja maalattu munia, haettu jo (muutaman kerran) pajunoksia ja askarrettu
pääsiäiseen tipuja ja pupuja. Nämä kolme jussia syntyi vanhasta lakanan lopusta, itse visioidulla kaavalla. Jussit pääsivät ruukkuun istumaan pajunoksien kanssa. Tämä ruukku oli alunperin sininen ja maalilla tehtiin pieni muodonmuutos valkeampaan suuntaan, reunaan vähän pitsiä ja puinen sydän keikkumaan mukaan. Syntyikin kiva jussikoiden koti.

Nämä munaset olivat alunperin vihreän raidallisia, mutta nekin tuunattiin maalilla uuteen uskoon. Decoupage lakkaa ja servettejä kului mukavasti.

Tästä pöllö munasta tuli pikkuneidin suosikki. No onhan se söpö ;)

Kertakäyttö lautasesta syntyi pikkuneidin käsissä ihana pääsiäistarjotin. Tarjottimen käyttö mukavuutta lisää kuulemma se, että kun sen päällystää muovilla niin ei tule pääsiäis namuihin väriä... aikas kätsyä hoksasin ;)

Jokos siel on munat maalattu? 

Läksiäiset ja reissua

Taas on aika rientänyt vauhdilla aamusta iltaan ja päivästä toiseen. Joinakin päivinä on tuntunut, että kotona on käyty vain nukkumassa ja vaatteita vaihtamassa. Perjantaina ihanat työkaverini yllättivät minut täysin ja hukuttivat minut ihaniin lahjoihin. Päivä kun oli minun viimeinen kyseisessä työpaikassa, tosin lauantaina olisin jo saanut mennä takaisin. Paketista kääriytyi ihana orkkidea, joka taitaa ollakkin aika haastava lemmikki. Yhden olen jo väärällä hoidolla tuperruttanut. Kuulin, että tämä kukka pitäisi kastaa harvoin veteen...? Onko vinkkejä ja neuvoja kukan hoidin suhteen? Olisi kiva, jos viikonpäästäkin olisi oksissa nämä kauniit kukat eikä pelkkä risu pystyssä. Pakettiin oli myös pakattu iso kori, täynnä kaikkea kivaa leipurille. Olenkin tainnut jotenkin kajahtaa tuohon leipomiseen, nimittäin olen joka päivä tehnyt jotain kakkua ja en todellakaan ihan hitokseenkaan mahdu mun farkkuihin! Kummia nää nykyajan pesuaineet, joka pesukerta lähtee paidastakin etuosa pois! 

Tämä kortti sopii minulle kuin reppu reissaajalle ♥

Lauantaina oli vuorossa jälleen aikainen herätys ja pienen väärinkäsityksen vuoksi tuli tietysti KIIRE!
Olin kuullut ja käsittänyt, että kymmeneltä lähdetään. No mies huusi puolen aikoihin, että viiden minuutin päästä pitää lähteä. No viidessä minuutissa suoristettiin tytöltä takut ja tehtiin kampaus, sen jälkeen juostiin viemään hevosille heiniä. Tämän kilpajuoksun jälkeen piti pakata omakin laukku ja voi huh sitä päivää. Yllätys yllätys oltiin sitten perillä liiankin ajoissa, ulkosalla kun ei ollutkaan mikään kovin kesäinen ja lämmin ilma, vaan tuuli joka suunnasta. Reissu tuli tehtyä ja hyvä niin, oli mukavaa päästä näistä omista ympyryistä hetkeksi muualle.

Voi tätä tietä pitkää ja suoraa loputtomiin, jälleen kerran ihmettelin kuinka ne tienpäällä työtänsä tekevät jaksavat, mutta ihminen on niin sopeutuvainen ja kaikkeen sitä taitaa tottua ja jokuhan voisi nauttia maisemasta josta ei tienpäätä näy.

Sitruunainen mustikkarahkapiirakka ja laukun kevennys...

Viikonloppu on pian jo ohitse, kerrankin olin kotosalla koko viikonlopun. Kaappeja järjestäessä esiin hyppäsivät romanttinen kana- ja kukko pari, jotka pääsivät jo esille pääsiäistä odottamaan. 

Viikonloppuna oli ihana keväinen sää jälleen. Tarkoitus oli siivota vähän pihaa ja haravoida, mutta jotenkin kummasti se homma siirtyi. Mukavempaa oli lähteä kävelylle. Sain kuitenkin kaivettua jo haravan esille, jos sitten ens viikonloppuna...

Tänään löysin netistä ihanan mustikkarahkapiirakan ohjeen, johon tuli myös sitruunarahkaa purkki. Yhdistelmä sopikin hyvin yhteen, olisin ehkä vielä kaivannut enemmänkin sitruunanmakua. Seuraavalla kerralla voisi raastaa hieman sitruunan kuorta joukkoon makua tuomaan.

                    Tässä teillekkin tämä ihana ohje:

                   Sitruunainen mustikkarahkapiirakka

150g margariinia

0,5 dl  sokeria

1 kananmuna

3 dl vehnäjauhoja

2 rkl vettä

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää kananmuna vatkaten. Lisää vehnäjauhot ja vesi. Älä vatkaa liikaa. Itse tein pirakan irtopohjavuokaan. Aseta leivinpaperi vuoan pohjalle ja voitele reunat. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille.

1 prk sitruunarahkaa

1 prk maitorahkaa

2 kananmunaa

1,5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3-5 dl mustikoita

(2 rkl perunajauhoja)

Sekoita täytteen aineet keskenään mustikoita ja perunajauhoja lukuunottamatta. Jos mustikat ovat hyvin vetisiä, lisää niihin perunajauhoja sitomaan kosteutta. Ripottele puolet mustikoista pohjan päälle, kaada sitten täyte ja ripottele loput mustikat täytteen pinnalle. Paista 200 astetta noin 40 min. Itse paistoin piirakan ihan alimmalla tasolla, niin ei alkanut turhaan päältä ruskistua.

Yleensä ei tule juurikaan laukkuja käytettyä, mutta silloin kuin käytän, sinne tuntuu eksyvän kaikenlaista tavaraa, pussia ja purnukkaa ja puhumattakaan niistä kuiteista...Tänään oli pakko purkaa sisältöä, ettei saumat pian reppee. Tyhjennyksen jälkeenkin tuntui tavara määrä paljolle. Laukusta löytyy kalenteri, jota en vissiin ole edes koskaan missään avannut saatikka sinne muistiinpanoja kirjoitellut. Kännykkään on paljon helpompi laittaa kalenteriin menot ja tapahtumat. Laukusta löytyi kröhöm...tuota aika monta suklaapatukkaa, siis tyhjää patukan kääröä. Kukahan noin paljon patukkaa poskeen pökkää? ja kehattu viel laittaa ne toisen käsilaukkuun...en se minä ollut!

Täytatkö sinä lompakon, laukun ja vieläpä taskut kuiteilla? ... vai oonko mie ainut?

Pippalooot

Tänään meidän 8v. neiti piti kaverisynttärit. Synttäripäivä tosin oli jo viimekuussa, mutta tässä on oltu kipeenä. Ennen bileiden alkamista, talo puunattiin puhtaaksi ja valmisteltiin herkkuja. Tosin siivoaminen taisi etukäteen olla turhaa, sillä juhlien jälkeen sai kaivaa ensimmäisenä imurin esiin. Juhlissa oli tarkoitus etsiä aarretta ulkosalla, mutta lunta on satanut koko illan ja juhlaväki oli sen verran kevyesti pukeutunut, ettei hankeen lähteminen onnistunut. Aarre löytyi sitten sisältä. Tyttöjä oli yli kymmenen ja menoa riitti. Kivaa oli ♥

Jäätelöbaarissa sai itse koota pilttipurkeista tehtyihin purkkeihin omat lempi herkkunsa.

Eilinen päivä menikin sitten kasseja leikatessa ja liimatessa. Tulostin netistä kuvat, jotka olisivat tietysti olleet paremmat tulostaa hieman paksummalle paperille. Tulostimessakaan ei ollut toimivaa värikasettia, mutta so what...toimii se näinkin ;)

Isosiskon ihanat mokkapalat maistuivat kaikille ♥

Pikku ponit ja hanhi ♥

Nuorimmainen pyysi minua piirtämään my little ponyn kuvia, joita hän saisi värittää. Piirtely onkin nyt aika kivaa puuhaa, aikoinaan vanhempikin tytär oli kova piirtelemään ja tekemään omia sarjakuva lehtiä.

Poneille piti piirtää niille kuuluvat omat merkitkin, toisilla oli perhosia ja toiselle tuli sateenkaari merkki.

Kynäkopasta löytyi myös kauan kadoksissa ollut pikku hanheliini, jonka olen ommellut joskus pari vuotta sitten. Nyt hanhi pelastettiinkin kynäpussista parempaan paikkaan. 

Ihanaa keskiviikkoa sinne ♥

* Kahvia ratsailla ja takatalven takki *

Kaivelin kirja varastoa ja varpailleni tipahti hauska kirja issikka ratsastukseen. Kirjassa oli hyviä vinkkejä ja neuvoja ihan istunnasta alkaen. Oletkos koskaan ratsastanut issikalla, joka menee tölttiä? Tölttihän on tosi rullaava askellaji, jossa vauhti on kovaa kuin ravissa, mutta selässä ei juurikaan hytkytä mihinkään suuntaan vaan istutaan mukavasti penkissä ja nautitaan vauhdista. Töltin lomassa voi jopa nauttia kupin kahvia, ilman että kahvit olisivat lämmittämässä syliä. Odotan innolla kesää ja tölttääviä kahvi hetkiä, no en minä kahvia taida mukana kantaa.

Missäs sitä on turpaa käyty hinkkaamassa?

Kirja oli huumorilla mukavasti maustettu.

Takatalven tullessa pääsen kokeilemaan tätä Odd Mollyn takki ihanuutta, jota en ole vielä (malttanut) käyttää. Tähän takkiin ihastuin ensinäkemältä. Malli on kiva, joka istuu hyvin ja materiaali tuntuu kestävälle.

Kissat puussa ja monta ihmeellistä asiaa

Niin se viikko on taas hurahtanut ja mie oon juossut pää kolmantena jalkana, melkein.
Talvikin tuli takaisin, aamulla tuntui niin KYLMÄLTÄ. Viikonloppuna sentään ehti nauttia vielä kesäisemmistä ilmoista ja tuli käytyä jälleen rämpimässä metsässä. Metsässä olo tuntuukin pieneltä, katsoessa korkeiden puiden latvoja ja sitä kaikkeutta mitä sieltäkin löytyy. Metsäretkissä ei huomakkaan kuinka askelia kertyy matkan aikana. Tylsällä tiellä tarpominen ei oikeen innosta, siinä pikku matkakin tuntuu valtavalle harppakselle, taitaa johtua siitä, kun maisemat vauhtuvat niin hitaasti.

Rannassa kävi pieni tuuli, mutta metsän suojassa sitä ei juurikaan huomannut.

Kissatkin olivat jo ilmestyneet pajuihin ♥

Nyt kissatkin taitavat olla lumenpeitossa...