kämppikset, ruusut ja määki

Täälä on viikko jo puolessa välissä ja juhannuskin on jo ovella, tosin ilmojen suhteen ei uskoisi. Täälä on tuuli pauhannut monta päivää ja ulkosalla ilma tuntuu lähes jo syksyiseltä. Minulla oli kirppari pöytä tuossa viikko sitten ja olin menossa pöytääni järjestämään, viereisessä pöydässä komeili upea liinaharjainen ori. Kävelin oman pöytäni ääreen ja siinä se uljas ratsu katseli minua viereisessä pöydässä ja pakkohan sitä oli mennä tarkemmin ihailemaan. Heppa oli pentikin tuotantoa ja ei todellakaan ollut hinnalla pilattu, joten nappasin ratsun syliini ja meistä tuli kämppiksiä.

Kämppis sai oman paikan lipaston päältä, josta sillä on näkymät lajitovereihin ulos.

Tuunasin pajuista myös ison kranssin sydämmien kera ja kiinnitin sen vanhaan ikkunapokaan. Tosin tämä
ikkuna ei paljoa valoa sisään anna ;)

Täälä on juhannusruusut jo ihan täydessä kukassa. Nuorimmainen yksi päivä sitten ajatteli poimia pari ruusun oksaa ja auts, olihan se varsi terävä. Niinpä kuin muistaisi itsekkin pukea hanskat käteen, kun puskista rikkaruohoja nyppii.

Ihana valkea syreenikin on täydessä kukinnossaan, pidän syreenin tuoksusta. Jotkut tuoksut aihettavat kauhean päänsäryn. Sama se on joidenkin hajuvesien kohdalla.

Nurmikon leikkauksen yhteydessä pitkästä heinästä löytyi meidän pikku määki. 

Lampaalla on ollut kaverikin, joka oli musta lammas. Tämän oikea nimi on Satu ja sen

mustan lampaan nimi oli Rebekka. Meillä oli aikoinaan sallaiset ihan "oikeat" lampaat,

jotka nykyään asuvat jo lampaiden taivaassa. Rebekka juoksi laitumella hevosen perässä

heittäen pukkeja kuten hevonenkin, se oli aika hauska tapaus. Satu taas oli jo hieman iäkkäämpi

ja rauhallisempi kaveri.