Samassa veneessä

Tänään tulee 14 vuotta, kun tavattiin mieheni kanssa. Mieheni asui aika lähellä minua ja oli ulkoiluttamassa koiraansa ilta myöhäsellä, kun kävelin häntä vastaan. Hänellä oli juuri alkanut kesäloma ja hän oli saanut etelän tuliaisena ouzo pullon. Hän kutsui minut kotiinsa ouzo paukulle ja tässä sitä nyt ollaan. 
Tässä ajassa sitä tietää jo toisen kulmankarvan asennosta (melkein) , mitä mieltä se on mistäkin. Meidän parisuhteen salaisuus on toisen huomioon ottaminen ja arvostaminen, parisuhteeseen tarvitaan mausteena myös huumoria ja avointa mieltä, tärkeänä pidän myös, että pystytään keskustelemaan vaikeistakin asioista. Olen onnellinen, että lähdin paukulle, tässä sitä seilataan maailman ääriin läpi myrskyt ja maailman ihmeet, samassa veneessä ♥

Enkelin siivet ja kirppis

Mikähän niissä kirpputoreissa viehättää? Kuluneet tavarat nukkasineen paitoineen, vai mikä? Minä tykkään kierrellä niissä ja hypistellä vanhoja tavaroita ja miettiä missä mitäkin on käytetty ja missä voisin itse niitä käyttää. Olen kova myös tuunaamaan vanhoja huonekaluja. Muutama vanha tuoli on saanut uuden elämän maalin ja kankaan myötä. Kirpputoreilla tulee välillä kierreltyä ja tehtyä löytöjäkin. Viimeisin ostokseni oli tämä huivi. Maksoin huivista 20 centtiä ja se oli uusi. Voisi siis melkeinpä hurrata, että tein löydön. Huivi sai kotiin päästyään uuden ilmeen, pujotin huivin päihin puiset helmet. Nyt näyttää aika kivalle, vai mitä? 

Löysin minä vielä valkoisen pellava puseronkin. Tähän löytöön en aluksi edes oikein ihastunutkaan, en tiedä mikä siinä viehätti, mutta kotiin se päätyi. Mietin, että miten sitä voisi vähän viksata. Puseron selkään harsin enkelin siivet ja siivuun vielä parsin rusetin. Nyt se on kivempi, vissiin?( mieheni sanoikin minulle tämän nähtyään, että pilasit sitten paidan ) ;)

Pääasiahan on että itse tykkää, kun sitä itse pitääkin!

Mukavaa sunnuntaita teille ihanille lukijoille ♥

Iso poika

Meidän Poju on nyt 7 kuukauden ikäinen, kokoa on kasvettu ihan valtavasti. Poju on myös ruvennut kovasti vartioimaan ja yksikin yö se ilmoitti, kun pihalta kuului ääniä. Pojusta on tarkoituskin tulla isona vartiokoira. Asumme aika syrjäisessä paikassa, täälä ei ole katuvaloja ja naapuritkin ovat kaukana. Muutama vuosi sitten täälä oli käynyt kutsumattomia vieraita, joku oli syöttänyt hevosillemme kauraa muutaman litran. Hevosemme ei kyllä ole koskaan näyttäneet sille, etteivät olisi ruokaa saaneet, melkeinpä päin vastoin. Onneksi ei käynyt hullusti. Täältä päin kyllä käveli kaksi tyttöä samana päivänä, kun hevoset olivat saaneet vähän herkkuja. Herkkujen antaja, taisi ajatella tehneensä hyvänkin työn. Hevosella on herkkä maha ja ei tarvitse kovin isoja muutoksia ruokinnassa tehdä, kun voi tulla jo ähkyä ja kaviokuumetta. Meillä hevoset saavat neljä kertaa päivässä heinää, kerran päivässä on murosekoitus ja raikasta vettä on aina tarjolla. Uskon, että Poju pitää pihan ulkopuolella kutsumattomat vieraat.
Meillä oli ennen Pojua presa canario Arski, joka oli lahjomaton ja kova vartioimaan, niin kuin sen rotumääritelmäänkin kuuluu. Arskin jälkeen meille muutti sitten Poju, hoitamaan vartiontia.

 Tässä Poju "pikkuisena" 2 kuukauden vanhana.

Tämä kuva on eilen otettu, viereisessä aitauksessa on presa canario Lempi. Poju onkin valtavan kokoinen, kun vertaa Lempiin.

Mahtava koira Poju on, kiitos siitä kuuluu kasvattaja Veikolle.

Lanka löydöt

Eilen kaupassa bongasin lanka hyllyn, jossa oli kaikki langat 1e kerä. Lankaa tuli ostettua jokunen rulla, ajattelin jo mielessäni ihanaa tuubihuivia tai pipoa. Viime talvena virkkasin tytöille sellaiset kivat harmaat pipot, pipojen alareunaan tein piparkakkureunan, pipoissa oli herkulliset nauhat, jotka oli sidottu eteen rusetille. 

Osaatko neuloa sukat?

Makoinen päivä

Tein eilein illalla (yöllä) mansikka/ raparperimehua, olen yllättynyt sen mausta, se oli  TOSI HYVÄÄ!

Kattilaan n.2L vettä, sekaan 4dl pilkottuja raparperinpaloja ja saman verran laitoin mansikoita, keitin 30min. Sekoitin vispilällä välillä. Keittämisen jälkeen siivilöin mehun, jonka jälkeen kaadoin siivilöidyn mehun takaisin kattilaan, lisäsin joukkoon sokeria n.1-2dl, lisäksi laitoin 2tl vaniliinisokeria. Lopuksi keitos annetaan jäähtyä. Tarjoillaan kylmänä ♥

Tänään vanhemman tyttären paras ystävä tuli meille yökylään ja onkin ollut herkkujen päivä, nyt on unohdettu puntarit ja kiistävät farkut. Ensin syötiin hyvää ruokaa, jälkkäriksi tein lättyjä kermavaahdon ja mansikoiden kera.

Pian jälkkärin jälkeen olikin valmiina raparperikakku, joka katosi aika nopsaa lautaselta.

Tämän ohje on ollut joskus jossain lehdessä? Ohjeen nähtyäni ajattelin, ettei se varmaan kovin kummosta ole, mutta olihan se hyvää ja tämä onkin toinen kerta kun sitä tulee tehtyä. Pohjasta erikoisen tekee siinä oleva kardemumma mauste.

Tässä on illaksi hieman leffa naposteltavaa...

Eikö olekkin kaunis? Tietääkö kukaan mikähän kukka se mahtaa olla? Sain sen äitienpäivänä nuorimmalta tytöltäni, joka oli sen päiväkodissa istuttanut. Aluksi kukka oli vain 10cm korkea vihreä pieni puska ilman kukkaa.  Nykyään se on kasvanut kattoon asti ja tekee erivärisiä kukkia matkalle. Kaunis se on ♥

Love boat ♥

Heissulivei!

Eilinen päivä hurahti kaupungilla vanhemman tyttären kanssa. Käytiin elokuvissa katsomassa Itse ilkimys 2, joka olikin ihan hyvä, kannattaa käydä katsomassa! Torilla piti käydä maistamassa jäätelöä ja käytiin me vähän hamppareillakin. Kauppakierroksella löysin kivan lötrön paidan, joka oli yhtä leveä kuin pitkäkin. 
Paita vain oli niin ihana päällä.

Tänään olisi tiedossa synttärijuhlat, toivotaan aurinkoista säätä. Ensiviikollakin olisi synttärijuhlat, sinne leivonkin täytekakun ja voileipäkakun. Mukavaa kun on juhlia välillä, tapaa sukulaisia.

Tälläinen love boat seilailee yöpöydälläni, mieheni on sen joskus tehnyt itse. Pikku veneen kylkeen on kaiverrettu LOVE. Vene kuljettaa mieheltäni lahjaksi saatua vanamo käätyä.
Pidän kovasti tavaroista, jotka ovat itse tehtyjä. 

Yläkerrassa asustaa vanha tuoli, jonka isäni on tehnyt joskus 50 vuotta sitten navetassa sadepäivänä. Päällisen hän on tehnyt vanhasta nahkatakistaan. Laitan siitä kuvan tänne joku kerta.
Nyt pitääkin lähteä vielä kauppaan ja sitten valmistautumaan juhliin.

                            Mukavaa päivää sinulle ♥ 

Ihana hevonen jääkaapin ovessa!

Minun ihana ja niin rakas kuumakalleni siinä komeilee. Voi kuinka eläimiin voi kiintyä kovasti ja kuinka niitä ikävöi. Lanttu oli minun ensimmäinen omahevoseni. Lantulla oli aluksi kaverina musta lammas Rebekka, jonka se opetti myös pukittamaan. Saisin tähän tästä aiheesta kirjoitettua vaikka sata sivua, mutta sitä ei taitaisi kukaan jaksaa lukea. Lanttu sairastui  hampaiden raspauksen jälkeen kroonisesti urtikariaan (nokkosihottuma) ja lopulta tilanne meni niin pahaksi, että Lanttu lähti laukkaamaan vihreille laitumille.
Hampaiden raspauksen ajaksi eläinlääkäri rauhoitti Lantun, rauhoitusaineen haittavaikutuksena oli urtikaria, joka piti olla erittäin harvinainen, tässä lähellä jouduttiin lopettamaan toinenkin hevonen saman kesän aikana urtikarian takia. Ei se tainnut ihan niin harvinainen haittavaikutus ollakkaan? Nykyään vältän viimeiseen asti noita rauhoitusaineita. Hyvin se raspaus sujuukin, jos eläinlääkärikin muistaa olla rauhallinen, eikä juokse neulakädessä hevosen perässä, kun ensin on sitä yrittänyt pistää parikymmentä kertaa.

Lanttu nukkuu ikuista unta, meidän omenapuun alla.