BIG BOY vauhdissa

Tau halusi tulla mukaan heinä hommiin ja levittelikin heiniä ahkerasti talliin kuivumaan. Mikä voisikaan olla hauskempaa kuin sukeltaa heiniin?

Tau on konsanaan kun pieni apina, jos kaivat jalalla maata ulkosalla, Tau tekee saman perässä. Jos menet istumaan puun alle varjoon, Tau änkeää pyllynsä ihan sinun omasi viereen. Tau on todellinen futis fani, joka rakastaa palloilua!

Tau on ollut meillä nyt alle kaksi kuukautta ja oli aluksi meidän russelin Pekon kokoinen, nyt tau on meidän kultsu Leevin kokoinen. Aika hurjasti on poika kasvanut. Tau on todella upea koira, joka on myös aika lujapäinen ja jolla on SUURI EGO!

Tau on mieheni kanssa kuin paita ja peppu, mieheni sai Taun vähän niin kuin synttäri lahjaksi minulta.
Mieheni oli haaveillut jo kauan ks.rodusta, ennen kuin meille tuli yli kaksitoista vuotta sitten ensimmäiset canariot. Onhan meillä koiria elämäämme mahtunut, on ollut dobermannia, rotikkaa, sakemannia, staffia, pit bullia, amerikan buldoggia, presa canarioita, kaukkaria  ja muutama muukin rotu. Canarioita Ankia ja Arskia kaipaan välillä kovaa, ne olivat aivan mahtavia koiria! Kotona oltiin, niin kuin ei oltaisikaan, mutta ulkosalla tai kun itse ei ollut paikalla, niin vahdittiin taloa sen verran hurjasti, ettei panssariverkkokaan aina pitänyt koiria sisäpuolellaan. Toivotaan, että se rotu pysyisi sellaisenaan kun se on alunperin tehtykin, eli mahtavana vartikoirana!  Kröhöm... täytyy nyt sanoa, sen verran, että kunnon vartiokoira ei juokse näyttely kehässä ja näytä kauniisti hampaita tuomarille ja sellaista rodun edustajaa ei mielestäni sinne edes pitäisi viedä. Sellainen, joka haluaa näyttelykoiran, voisi valita jonkin seurakoiraksi luokitellun yksilön. Koska siinä käy niin, että rotua ruvetaan ulkomuoto jalostamaan ja ns.pehmentämään, niin että pian pitää rotumääritelmääkin muokata uuteen uskoon. Kuten dobermannille on käynyt. Antaa työkoiran olla työkoira!

Nyt taatusti joku vetää herneen nekkuun, mutta asiastahan saa olla montaa mieltä ja omani tuli nyt tässä.

Poju on ottanut Tau hurjan mahtavasti vastaan. Poju on todella mahtava koira! Taulla vain on hurja ego ikäisekseen ja se ei paljon katso tai kysele, ketä yrittää nylkyttää. Luulenpa vain, ettei Pojukaan vuoden kuluttua enää ketään ratsaille päästä.

Tälläistä  Hau Hau... tällä kertaa !

Saisiko olla kupponen teetä, romahdus vaara ja pupu pihalla

Terveisiä sateisesta Länsi-Suomesta! Tänään on saanut pitää helmoista ja hatuista kiinni, ettei ne lähde puuskassa lentoon. Olenkin jo luopunut uimaan meno haaveista ja ruvennut kaivelemaan kaapin pohjalta paksumpaa palttoota päälle. Mutta asiasta johonkin ihan muuhun, kun eipä se tunnu sää vaihtuvan vaikka kuinka päivittelisi.

Sain tässä yksi päivä ehkä maailman söpöimmän teesetin! Minä, joka olen vannoutunut kahvin juoja. Minä keitän jopa iltapalaksikin kahvia vielä puolen yön aikoihin ja joo, ei ole unensaanti onnelmia. Teesettiin kuului kuppi alusella ja tietenkin se kannu. Setti oli jopa söpöön rasiaan pakattu. Nyt voinkin maistella samalla sukulaistytön tuliaisia englannista uudesta kupposesta. Tähän hetkeen pitää panostaa, eipä sitä tiedä, vaikka joskus se kuppi kahvia vaihtuisikin teehen.

Minulla rupeaa vitriini repeämään liitoksistaan ja olenkin sitä joutunut tyhjätä vähän väliä, ettei hyllyt romahda. Jostain kumman syystä kuitenkin aina käy niin, kun sinne on saanut raivattua tilaa ja jonkinlaisen järjestyksen, sinne ilmestyy uuttaa kuppia jos jonkinlaista ja joista ei voi vain luopua, niiden kauneuden, tunnearvon tai hinnan takia...tässäpä kolme kaunista. Onko teillä kuppeja ja kippoja joka kaappi täynnä vai keräilettekö jotain tiettyä sarjaa?

Ilmojen salliessa Anna Bella on päässyt ulkosalle päiväksi. Pupu kyllä nauttii ulkoilusta, sielä se makaa pitkin pituutta heinässä ja samalla mutustelee korsia suuhunsa. Tytär laittoin hakin lukkoon vielä pyykkipoikia, ettei pupu saisi ovea auki, mutta nyt se ovi vasta kiinnostaakin...

Tarkoituksena olisi tehdä kunnon aitaus ulos pupulle, mutta niin on monta muutakin tarkoitus hommaa lista täynnä. Yöksi emme ole sitä jättäneet, täälä kun liikkuu susia, karhuja, ahmoja ja ilveksiä.... Juuri katsoin tänään jostakin uutisista kun sudet olivat tappaneet ponin. Meillä on hevoset yötä päivää ollet ulkosalla ja naapurilla hevoset ovat tuossa ihan vieressä laiduntamassa ja sielä juoksee useampi pikku varsa. Toivottavasti reittimme ei ole hukkien kartalla. 
Olemme jättäneet koiria yöksi ulkoaitaukseen, mutta sitten ne haukkuvat keskellä yötä, kun naapurin Topi (kissa) kävelee ohitse. Siihen onkin kiva herätä muutaman kerran yössä. 

Kakku ja kiikka

Eilen "leivoin" tälläisen kevyen version kakusta äitini syntymäpäivä juhliin. Tässä on viimeaikoina tullut suuhun pistettyä sitä munkkia ja kakkua ihan riittämiin. Tämä kaupan piirakka pohja on niin näppärä vain täyttää ja tarjota. Eikä hyvillä täytteillä hullummalle maistukkaan.

Sankari sai pakettien lisäksi myös kuvassa näkyvän kukkakimpun, jonka poimin ihan oman pihan antimista. Miksi lähteä kauemmaksi kalaan, kun kuistiltakin voi onkia ;) Vai miten se nyt menikään?

 Talon takanaa löytyi myös ihania orvokkeja, juuri kun pääsin niitä ihailemaan ja selkäni käännin niin mies oli sielä jo ruohonleikkurin kanssa hommissa... Pitää varmaan tehdä aidattu alue kukkille.

Löysin myös eräältä kirpparilta jonkin sortin ulkokiikun. Mieheni kiinnitti sen meidän vanhaan tammeen roikkumaan ulos ja hyppäsi itse kyytiin. Oli kuulemma huono istua ja rahat meni hukkaan... no asiaa hieman paremmin tutkailtua, kyseessä oli jokin ikean lasten keinu. Onhan se nyt kumma, jos lasten keinussa miehellä ei ole kovin mukava istua? 

Keinusta tuli mieleeni mummuni, joka sanoi aina keinua kiikaksi ja ainahan sitä lapsena kiikattiin ja joku antoi vauhtia. Tälläinen kiikka olisi kiva, jos saisi hieman isommassa koossa. Tässä väri on hieman rähähtävä vihreeseen pihaan, mutta kaikkeen tottuu ( tai sitten ei ). 

                                                 Onkos kiikka sinulle tuttu juttu?

Suomen suvessa suu makeana

Ihanaa heinäkuuta kaikille!

No eipä sitä uskoisi, että jo heinäkuun loppua kohti mennään.
Jotenkin, nämä päivät ja viikot ovat menneet ihan vauhdilla eteen päin ja
kait sitä "kesää"on odottanut, ilmojenkin puolesta. Täälä ollaan vielä talviturkki päällä,
ja taidetaan sama takki päällä mennä ens kesään asti. Vesi on ollut ihan mielettömän kylmää
ja nyt mä hyppään tonne altaaseen, on jäänyt vain puheiksi ;)
Pukeutuminenkin on lähinnä muistuttanut syys sään vaatetusta, ja jos pitäisi valita hyppääkö bikineihin vai karvatakkiin, niin kyllä se viimeinen vaihtoehto ehdottomasti olisi.

 

Innostuin tuossa yhtenäpäivänä kokeilemaan jotain uutta ja leivoin Pavlova kakun.

Ennakkoluuloista huolimatta, kakku oli taivaallinen! Se suorastaan suli suuhun ja pala toisensa

 jälkeen sitä piti saada lisää. Kunnes lopulta päätin viedä lopun kakun äidilleni. Kuinkas sielä sitten kävikään... soittelin myöhemmin ja kuulin, että hän oli lusikoinut koko kakun yksin ja muille

 ei jäänyt mitään. Olihan se hyvää ja teen kyllä toistekkin!

Luulin, että pakkanen pullistelisi vielä viimekesän mansikoita ja mustikoita, joita olisi saanut kakun päälle. Pakkasesta löytyi vain hippunen vadelmia.

Vadelmat ja kermavaahto, eivät hullumpia olleetkaan kakun päällä.
 

Mieheni ei maistanut palaakaan, vaan oli sitä mieltä, että tuo ei voi olla hyvää, kun ei edes näytä siltä.
Voileipäkakkuakin se pelkäsi kymmenen vuotta, ei maistanut palaakaan. Yhtenä kertana sain houkuteltua hänet maistamaan sitä, no siinä kävi niin... että sille on pitänyt jo tehdä ties montako "omaa" voileipäkakkua.
 

Muistakaa nauttia jokaisesta päivästä ♥

 

kanaverkko ja pentu

Niin se aika vaan vierähtää, ei sitä tunnu aikaa olevan enää mihinkään.
No olipas yksi ilta aikaa, kun väkersin Anna bellan ulkohäkkiin pohjaan kanaverkosta vielä
tupla verkkoa, ettei neiti karkaa. Verkkoa jäi sen verran yli ja en tiennyt mihin olisin moisen hukkapalan nakannut. Siitä syntyi sitten tälläinen jättimäinen sydän puutarhaan, tai nyt se on kuistin seinällä...

Meille tosiaan muutti uusi perheenjäsen tau tuossa melkein kaksi kuukautta sitten. Tau on kasvanut lähes tuplasti jo tänä aikana kokoaan ja vauhtia riittää. Tau on erittäin utelias ja rohkea ja haluaa olla keikessa mukana. Perään pitää katsoa aikalailla, muuten suuhun eksyy kaikki mitä vastaan tulee. Yhteen aikaan otin päivätorkkuja sohvalla, no enää se ei onnistu. Miehet ovat tainneet keksiä keinon millä akka ei pääse sohvalle makoilemaan. Eilen ehdin olla viisi minuuttia vaakatasossa kun Tau tuli kiskomaan peittoa päältäni, sen jälkeen lähti sukat... ja kunnon siesta jäi vain haaveeksi. No, ehkä sitten eläkkeellä?

Kuka sitä nyt siestaa kaipaisikaan, kun tälläinen veijari odotaa leikkikaveria?

Täälä on kesää odotettu, eipä sielä ulkosalla paljon ilman takkia ole tarjennutkaan. Ilmat ovat olleet kuin syksyllä. Jos ei vettä sada, niin tuulee niin että tukkakin lähtee.

                                              Palaillaan taas, kuka ties koska?

Boerboel

Oh hoh, mikä postaustauko! No, on tainnut olla muutakin elämää tässä välissä ;)
Tässähän on ihan salaa tullut kesä, ainakin melkein. Luonto on täydessä viheriössä ja kukassa, jos ei katsota muuten kylmää ilmaa. Täälä on tuullut ja satanut taas oiken urakalla ja ilman takkia ei ole ulos viitsinyt edes yrittää. Ulkosalla on puuhaa riittänyt ihan liiaksikin asti ja työtä tuntuu löytyvän, ilman sen etsimistäkin. Mutta arvatkaa mitä?   Meille on tullut vauva! Ihana tuhiseva sukkia varastava pikkuinen mies, joka on rodultaan
boerboel.

                           Upean pennun nimi on Tau ♥ Kiitos vaan kasvattajalle mahtavasta pennusta!

Anna nyt mullekkin sieltä jääkaapista jotain?! Tau tykkää istua jääkaapin edessä... no, ehkä tässä tarviikin painonvahtia! Ettei koko ajan kaapin saranoja kuluteta!



Pyyhkeet ja sukat ja oikeastaan kaikki mitä vastaan tulee, saa kovaa kyytiä. Tau on jo oppinut salaa hakemaan jonkun kengän ja sitten se katselee huomaako joku ja hiipii se suussa piiloon pureksimaan ;)

                                                              Nautinnollisia kevät päiviä ♥

Pääsiäistä, liian pieni raha ja roxanne

Täällä on haettu vitsaa jos jonkinlaista, täällä päin on trullit liikkeellä tulevana lauantaina. Meidän pikku neitikin on menossa tuonne "kylille" trullittelemaan kaverinsa kanssa, täällä ihan koto kulmilla kuin välimatkat ovat aikasta hurjia ja matka vaihtelee talojen välillä kilometristä kymmeneen. Tulipa ihan oma lapsuus mieleen pajuja koristellessa, silloin sitä lähdettiin pannun kanssa aikaisin liikkeelle ja saalis olikin iltaa kohde valtava. Mieleeni muistuikin muutama sattuma lapsuus ajan trullituksesta, olimme kerran erään talon ovella trulittamassa ja eräs herttainen vanha mummo avasi oven ja sanoi meitä pikku prinsseiksi. Hän kertoi, ettei hänellä ole karkkia, mutta antaa jotain parempaa. Pannuun tipahtikin omena, josta puuttui toinen puoli. Toisesta talosta veljeni poika sai 20 penniä ja soitti uudelleen ovikelloa ja oven avattua sanoi, että tämä pitää vaihtaa, se on liian pieni raha! hah hah ja hän saikin sitten markan, joka oli kovasti mieleen.

Nämä Mailegin puput ovat joka muodossa niin suloisia, ettei niitä voi olla koskaan liikaa ;)

Kaikista ihanimpia pääsiäis koristeita ovat kuitenkin ne itse tehdyt, pikku neiti innostui vitsojen koristelun jälkeen askartelemaan pikkuisia tipuja.

Laukkuja olisi joka lähtöön, vaikka niitä olen urakalla myynytkin. Johtuu ehkäpä siitä, että kun pari myy niin voi ostaa uuden...heh heh ja hassuahan se nyt vähän on kuin harvemmin sitä laukkua edes mukaan otan. Kaikki mitä tarvin mukaan, mahtuu takin taskuihin, No, se sitten selittääkin sen Michelin ukko efektin.
Takki on sullottu täyteen kamaa ja äkka ei taivu edes omiin kengän kärkiin, ehkä pitää ottaa se laukku käyttöön. Nyt tosin en ole ostanut laukkua vaan kukkaron, Mulberry Roxanne avainkukkaro. 

Nahka on materiaalina käytönnöllinen, ehkäpä paras! Joka vain paranee vanhetessaan, vähän niin kuin hyvä viini! Tosin sitä kannattaa hoitaa, vaikka se olisi vain pieni kukkaro tai yksi laukun hihna. Yksiä nahka kenkiä olen rasvannut säännöllisesti ja valehtelematta, olen pitänyt niitä joka päivä tässä tänäkin talvena säällä kuin säällä ja ovat todellakin vieläkin kuin uudet. Hoidettu nahan pinta hylkii likaa, suojaa kulumalta, kuivuudelta ym.listahan olisi loputon... siis, nyt hopi hopi rasvaamaan saappaita!

Nyt maalaamaan munia... HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥