Elämää ja eläimiä...tervetuloa ♥

tiistai 28. heinäkuuta 2015

BIG BOY vauhdissa

Tau halusi tulla mukaan heinä hommiin ja levittelikin heiniä ahkerasti talliin kuivumaan. Mikä voisikaan olla hauskempaa kuin sukeltaa heiniin?


Tau on konsanaan kun pieni apina, jos kaivat jalalla maata ulkosalla, Tau tekee saman perässä. Jos menet istumaan puun alle varjoon, Tau änkeää pyllynsä ihan sinun omasi viereen. Tau on todellinen futis fani, joka rakastaa palloilua!



Tau on ollut meillä nyt alle kaksi kuukautta ja oli aluksi meidän russelin Pekon kokoinen, nyt tau on meidän kultsu Leevin kokoinen. Aika hurjasti on poika kasvanut. Tau on todella upea koira, joka on myös aika lujapäinen ja jolla on SUURI EGO!


Tau on mieheni kanssa kuin paita ja peppu, mieheni sai Taun vähän niin kuin synttäri lahjaksi minulta.
Mieheni oli haaveillut jo kauan ks.rodusta, ennen kuin meille tuli yli kaksitoista vuotta sitten ensimmäiset canariot. Onhan meillä koiria elämäämme mahtunut, on ollut dobermannia, rotikkaa, sakemannia, staffia, pit bullia, amerikan buldoggia, presa canarioita, kaukkaria  ja muutama muukin rotu. Canarioita Ankia ja Arskia kaipaan välillä kovaa, ne olivat aivan mahtavia koiria! Kotona oltiin, niin kuin ei oltaisikaan, mutta ulkosalla tai kun itse ei ollut paikalla, niin vahdittiin taloa sen verran hurjasti, ettei panssariverkkokaan aina pitänyt koiria sisäpuolellaan. Toivotaan, että se rotu pysyisi sellaisenaan kun se on alunperin tehtykin, eli mahtavana vartikoirana!  Kröhöm... täytyy nyt sanoa, sen verran, että kunnon vartiokoira ei juokse näyttely kehässä ja näytä kauniisti hampaita tuomarille ja sellaista rodun edustajaa ei mielestäni sinne edes pitäisi viedä. Sellainen, joka haluaa näyttelykoiran, voisi valita jonkin seurakoiraksi luokitellun yksilön. Koska siinä käy niin, että rotua ruvetaan ulkomuoto jalostamaan ja ns.pehmentämään, niin että pian pitää rotumääritelmääkin muokata uuteen uskoon. Kuten dobermannille on käynyt. Antaa työkoiran olla työkoira!

Nyt taatusti joku vetää herneen nekkuun, mutta asiastahan saa olla montaa mieltä ja omani tuli nyt tässä.


Poju on ottanut Tau hurjan mahtavasti vastaan. Poju on todella mahtava koira! Taulla vain on hurja ego ikäisekseen ja se ei paljon katso tai kysele, ketä yrittää nylkyttää. Luulenpa vain, ettei Pojukaan vuoden kuluttua enää ketään ratsaille päästä.


Tälläistä  Hau Hau... tällä kertaa !

2 kommenttia:

  1. Voi miten upeita koiruuksia teillä! Nyt tuli kyllä koirakuume.
    Meillä oli ihana beagle 14 vuotta, kunnes jouduimme lopettamaan
    rakkaamme vanhuuden kremppojen käytyä liian kivuliaiksi.

    Löysin tämän kivan blogisi ihan äskettäin ja kirjauduin heti lukijaksi.

    Tervetuloa vastavierailulle blogiini, jossa seikkaillaan mm. mökkimaisemissa
    Turun saaristossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Kiitos palauttestasi ja tervetuloa lukijaksi :) Meillä on kans aina ollut koiria ja taitaisi olla vaikeaa olla ilman. Voi beaglet ovat ihania! Lapsuuden kodin lähellä oli naapurissa sellainen, ja se oli aivan ihana tapaus. Pitääpä poiketa blogiisi :)

      Poista