Pitkäkorva

Onpas sitä aikaa, kun olen bloggerin puolelle pysähtynyt. Muiden kirjoituksia olen seuraillut, mutta omaa aikaa tai intoa ei ole kirjoittamiseen ollut. Täälä on vietetty LOMAA ja nautittu aurinkoisista keleistä. 
Seinäjokea kauemmaksi emme ole vielä päässeet. Seinäjoen reissulta meille muutti söpö pitkä korva, joka
tunnistaa jo nimensä Anna Bella. Pikku pupusta tuli nuorimmaisen tyttären kani, josta hän on haaveillut pitkään. 

Meillä on ollut ennenkin pupuja, marsuja, hamstereita ja gerbiilejä. Viimeisin kani oli Willy, joka tuli minulle vain hoitoon viikonlopuksi, mutta olikin sitten koko loppu elämänsä "hoidossa". Kun Willy pomppi vihreille laitumille, myin kaikki häkit ja muut tarvikkeet pois ja vannoin, ettei meille enää pikku eläimiä tulisi...
Tämä pikku söpöliini kyllä valloitti minunkin sydämmeni, aivan ihana tapaus. 

Anna Bellan äiti on kuin ilmetty Neponen, sillä on kunnon "hiukset" korvien välissä. 

Anna Bella on syntynyt toukokuussa ja onkin vielä ihan "vauva", kovasti tutkitaan paikkoja ja välillä maistellaankin. Sähköjohdot saakin nyt piilottaa näkyvistä.

Häkin tilasimme sille Saksasta, maksoi 50e ja ei tullut postikuluja lainkaan. 

Lapsena sain luvan tuoda tallilta kanin poikasen kotia, kerroin sen olevan kääpiökani.

Äiti kummasteli kun kani kasvoi ja kasvoi ja oli lopulta yli 10kg, juu eihän se kääpiökani ollutkaan vaan jokin jättiristeytys. Kani muutti lopulta eräälle maatilalle vöyrille, jossa olin kesätöissä.

Anna Bellasta ei jättiä tulekkaan kun on kääpiöristeytys.